Maailma on täynnä vaaroja.
Minä vilkkaan ja tapaturma-alttiin pojan vanhempana olen siitä todella
tietoinen.
Liikenteessä on vaaroja ja
ne vaarat ovat todellisia! Ihan ilman hulluja jotka tahallaan ajavat lapsien
päälle, siellä on muuten vaan urpoja jotka kaahaavat ymmärtämättä että
liikenteessä on myös lapsia, joiden itsesuojeluvaisto ei välttämättä ole ihan
kehittyneimmällä tasolla.
Volttien tekeminen joka
aidalta on selkeä terveysriski. Pienikin virhe voi olla kohtalokas. Uiminen ja
temppuilu hyppylavoilta on sekin riski loukkaantumiselle. Puissa kiipeily on vaarallisempaa kuin istuskelu paikallaan. Mutta ainakin pojilla on vaan tarve
nousta korkealle ja killua oksilla. Näiden kanssa on vain totuttava elämään ja
toivottava parasta. Suoranainen ihmehän se on, että kaikkia extremelajeja harrastava
nuori säilyy hengissä aikuiseksi asti!
Edellä mainitut puuhat ovat
oikeita vaaran paikkoja. Mutta sitten on hauskoja legendaarisia varoituksia
lapsuudesta. Minä muistan ainakin seuraavat:
Älä juokse viivotin suussa.
Tunteeko joku jonkun jolle
on käynyt viivotintapaturma? Minä en.
Jos laittaa silmät kieroon,
ne voi jäädä sellaisiksi.
Onko jollakin jäänyt silmät kieroon? Minä en tunne
yhtään sellaista tapausta.
Jos katsoo telkkaria liian
läheltä, jotain pahaa siitäkin seurasi – en muista mitä?
Muistaako joku mitä
vaarallista siinä oli?
Mutta kaikkein vaarallisin
on muovipussi!
Se on selvää että silloin tukehtuu, varsinkin jos sen vielä
kuristaa jotenkin niin tiukasti ettei todellakaan saa happea.
Mutta onko tästä jotain
tilastoa, moniko todellakin on kuollut laitettuaan pussin päähänsä? Ja haluaako
kaikki laittaa pussin päähän?
Onko se niin yleinen
onnettomuus että jopa vessapaperipakkauksessa (joka yleensä revitään muutenkin
rikki) on varoitus tästä?!
Kaiken kaikkiaan elämä on
vaarallinen matka. Ja mitä enemmän touhuskelee, kokee ja harrastaa, riskit
kasvavat. Mutta kai tämä pieni matkamme on kuitenkin tarkoitettu elettäväksi. Annettava lasten kiipeillä puissa, vaikka loukkaantumisen riski onkin siinä
suurempi kuin aloillaan istumisessa.
Turvallista kesän alkua.
Älkää laittako pussia päähän. Ja jos on aivan pakko laittaa, niin laittakaa
paperipussi!
Jos katsoo telkkaria liian läheltä, menee näkö! Niin ja jos et ole kunnolla, poliisi tai mustalaiset nappaa sut. Tikkari suussa ei saanut juosta. Eikä rempata ovissa (ollaan joko sisällä tai ulkona). Aurinkoa ei saanut katsoa, koska voi lähteä näkö Musiikkia ei saanut kuunnella liian lujaa, koska voi lähteä kuulo.
VastaaPoistaElämä on jännittävä seikkailu ja ellei mitään tee, ei mitään satukaan. Ruhjeita tulee, ulkoisia ja sisäisiä, isoille ja pienille., lapsille ja aikuisille. Nyt, aina ja iänkaikkisesti. Äitinä sitä voi joko huolehtia ja huolestua kuoliaaksi asti tai sitten vaan toivoa parasta ja antaa poikien elää! Amen!
:)
VastaaPoistaViivotinjuttu oli uusi..:). Siis kuka l a i t t a a viivottimen suuhun:)?! Saatikka lähtee viivotin suussa liikkeelle.. Tähän en opettajanurani aikana ole vielä törmännyt. Tai ehkä niistä nykyään lähtee vain peremmat äänet ja laukaukset, ei tarvi pureskella.
Tähän lisäisin vielä, että annetaan lasten liikkua, eikä olla niitä, jotka sen liikkumisen estää ja tukee passivoitumista http://www.youtube.com/watch?v=66t2HKG2f8w .
Jos ei touhua ei tapahdu, tai kyllähän kotitapaturmat ovat tosi yleisiä... Eli tuokaan ei pidä paikkaansa.
VastaaPoistaJa aina sanotaan että pojat on poikia, mutta kyllä tytökin osaa. Terveisin käsileikatun tytön äiti kun tippu juuri puusta :-)