Ihme hiihtäjä!

Turun Sanomat on tänään hienosti uutisoinut miten lapset, jotka eivät osaa hiihtää voisivat pysyä poissa Impivaaran hiihtoradalta, eli kaupungin ylläpitämältä hiihtoladulta.

Linkki uutiseen

Uutisen mukaan kouluihin on lähetetty kirje, jossa opettajia pyydetään olemaan viemättä pieniä koululaisia hiihtämään Impivaaraan.

Soitin Vasaramäen koulun rehtorille ja hän lupasi etsiä kirjeen minulle. Ja yhdessä rehtorin kanssa ihmettelimme koko hommaa.

Olisiko asian voinut hoitaa jotenkin asiallisemmin? Turun kaupungin viestintä voisi hieman tarkistaa miten asioita tiedotetaan ja miten ne sitten leviävät paikallislehdistä iltapäivälehtiin. Tämä viesti ei varsinaisesti ole kutsu lapsiperheille muuttaa Turkuun, monien harrastusmahdollisuuksien kaupunkiin.

Mutta itse aiheeseen, eli siihen että paskat hiihtäjät ja räpiköivät lapset haittaavat “ammattihiihtäjien” suoritetta. Tätä voisi laajentaa kaikkialle. Huonommat ja hitaat autot pois nopeampien tieltä. Yleisöluisteluista myös niiden tukihäkkyröiden kanssa luistelemaan opettelevat lapset, kotiin! Tai jäädyttäkää pihallenne kenttä.
Hitaat uimarit vois lopettaa koko lajin, kun kuitenkaan ette pysy siellä hitaiden radalla. Ja te, jotka ette osaa kaupassa heittää niitä tavaroita vauhdilla siihen hihnalle ja samaan aikaan pakata niitä kassiin, kuolkaa vaikka nälkään, mutta ainakaan Lidliin teitä ei kaivata tukkimaan linjastoa. Ja muuten laskettelurinteissä aloittelijat vasta tiellä ovatkin ja kaikkien turvallisuus on vaakalaudalla.

Itse en osaisi varmastikaan hiihtää ja kunnioitan kaikkia jotka edes yrittävät, pakon edessä tai muuten. Sitä paitsi mitä ne superhiihtäjät luulevat olevansa? Teknisissä trikoissanne ja 5 sentin jäätyneen räkäparran kanssa näytätte naurettavilta. Samoin kuin ne samanhenkisissä trikoissa AUTOtiet valtaavat wannabe kilpapyöräilijät, olette ärsyttäviä.

Näitä kieltoja odotellessa. Turku on hieno edelläkävijä, ja avaa niin sanotusti latua muillekin kielloille.

Nyt kaikki ainakin tietävät mistä sanonta IHME HIIHTÄJÄ on peräisin!

Vaalikrapula

Vaaleista ja varsinaisesta äänestyspäivästä on nyt kulunut 10 päivää.

Kuulin, että vaalien jälkeen on tavanomaista kärsiä ns. vaalikrapulasta. Toki mulla oli vaalivalvojaisten jälkeen myös ihan perinteinenkin krapeli, mutta tunnistan myös tämän mahdollisen vaalien jälkeisen taantumuksen.

Se esiintyi mm. päiviä kestävällä non-stop syömisenä ja kyvyttömyytenä tarttua mihinkään arkiseen toimeen. Siivoaminen tuntui lähes täysin mahdottomalta edes ajatuksen tasolla.

Ruikutin tätä facebook-sivullani ja ystäväni saapui hätiin moppilahjoituksen muodossa, jos se innostaisi minua. Ja samana siunaman päivänä oli minulle tuotu kotiin Onnioon ekologinen moppisetti!

Kertakaikkiaan ja toden totta minä tartuinkin moppia varresta ja pyyhin ja pesin lattiat. Sen verran teen tuote-bloggausta kertomalla että tuo arkinen väline poisti mun suurimman kynnyksen tarttua pölyhelvettiin. Luulen nimittäin että imurin raahaaminen pitkin kämppää, johdon vaihtaminen pistokkeesta toiseen ja rappusissa imurin raahaaminen kerrosten väliä hiki päässä on historiaa. Mikrokuituliinalla ensin pöly, koirankarvat ja roskat kasaan, sitten märällä moppiliinalla pesu-show.

Eli nyt on vanhat pölyt pois nurkista ja ajatukset jo tulevassa!

Sitten haluan kiittää sydämestäni kaikkia äänestäjiäni! Tulos 156 ääntä oli monen mielestä yllättävä ensikertalaiselta, jolla ei ole mitään poliittista taustaa. Minut niin sanotusti bongattiin mukaan kadulta ja otin tämän kunnianosoituksena ja me teimmekin hienoimman kampanjan ikinä! Kampanja ja tuote riitti Kokoomuksen viimeisen perintöprinsessan titteliin ja varavaltuutetun paikkaan. Sitten kun Kokoomuksen koko valtuustoryhmä on nuhakuumeessa minä tärähdän lauteille!

                         

Kaalipaneeli

Menin tänään pikaisella varoitusajalla ensimmäiseen vaalipaneeliini! Paneeli oli yksi Animalian järjestämistä kuntavaaliseminaareista ja paikkana oli Turun kaupunginkirjaston auditorio.

Tarjoilu: kahvi, tee, soijamaito sekä maidoton ja munaton kakku.

Tilaisuuden alustajana toimi filosofi Sanna Joronen Turun Yliopistosta, aiheenaan ilmastonmuutos ja ruokatuotanto. Lihan tehotuotannosta aiheutuvat päästöt ovat 51 % koko maailman kasvihuonepäästöistä, Suomessa päästöistä noin kolmannes on lihansyöjien häpeäpaalu. Mietiskelin pitäiskö se jouluinen kinkkushow kriminalisoida..? Pidin toistaiseksi mölyt mahassani. Alkupuheenvuoro päättyi hienoon ajatukseen, miten toimii moraalinen mielikuvitus epäeettisten ja kestämättömien käytäntöjen muokkaajana...

Nämä possut ovat iloisia, koska kasvavat luomusikalassa.

Seurasi yleinen keskustelu ja kysymykset. Johan minä heti siinä vaiheessa rohkenin kysyä mitkä lihat edellä mainittuihin tilastolukuihin lasketaan? No nauta, sika, kana ja kala. (ei siis etanat ja sinisimpukat?) Lisäkysymyksiä en tohtinut heittää, että miten esimerkiksi poronlihan laita? Sen jalostus on kai jotenkin luomua, kun ne siellä tunturissa vaeltavat ja jäkälää popsivat. Mitä nyt jouluna lentelevät ympäri maailmaa kovin kiireisinä. Mutta ei kai siitäkään hiilidioksidipäästöjä synny? Onko siis eettisesti oikein syödä poroa? Mutta jos kaikki rupeaisivat syömään poroa, niin jo kohta nekin joutuvat kellot kaulassa rekineen karsinaan ja hihnaruokintaan. Ei sitäkään siis sais kauheesti ruveta suosimaan.

En tiedä miltä onnellinen kana näyttää, mutta tässä on ainakin onnellinen poro. 

Itse paneelin aihe oli kasvisruoka kouluissa. Kaikkien panelistien näkemys oli suht yhteneväinen. Ei kai kukaan suoranaisesti voi kasvisruokaa vastustaakaan. Minun mielipiteeni oli kuitenkin enemmän oppilaslähtöinen, sillä kouluruoka on valitettavan monelle lapselle päivän ainoa lämmin ateria. Monet lapset vierastavat kasvisruokaa, eikä sen pitäisi olla lainkaan mikään yllätys. Kun suomalaisten lasten lempiruokaa ovat lihamakaronilaatikko tai spaghetti ja jauhelihakastike, niin tarvitaan ruokatottumuksien muuttamisen tueksi asenteellista koulutusta ja maukasta kasvisruokaa. Ja koska kouluruoka on vielä lähtökohtaisesti ”pahaa”, on kasvisvaihtoehdon myyminen näille nirsoimmille tapauksille melkoinen haaste. Sehän menee niin, että vielä ekaluokalla kouluruoka on hyvää, mutta viimeistään kutosella se alkaa olla pahaa. Tähän kouluruokakulttuuriin vois tehdä jonkun faceliftin.

Tilliliha ei kaikille koululaisille maistu.

Yleisöäkin auditoriossa oli jonkin verran ja valtavana piristysruiskeena hyvin negatiivinen heppu takarivissä, jolla oli kommentti joka aiheeseen. Hänen mukaansa ihmisille syötetään sian ruokaa ja koska kolmannen sektorin palveluja käytetään, on Kokoomuksen vika, että hän saa kylmää ruokaa. ”Kokoomus tarjoaa vain kylmää ruokaa!” Meinasin kysyä että mikset mennyt lämpimään pöytään, mutta se ois ollut huono vitsi.

Itse olisin halunnut Animalian tilaisuudessa puhua enemmän eläinten oloista, eläinsuojelulaista ja rikkomuksista saatavien rangaistusten tehosta.

Allekirjoitin myös lakialoitteen turkistarhauksen lakkauttamiseksi.

Fuck my Turku

Ehdokaskoulutuksesta juuri kotiutuneena, pää on täynnä kysymyksiä. Että mitä helevettiä?

Muutamia poimintoja...

1. Työttömyys

Turussa on työttömyys huolestuttavan korkealla. Seuraava lause; tarvitsemme kipeästi ulkopuolista työvoimaa, sillä suurten ikäluokkien eläköityessä, se koittaa - TYÖVOIMAPULA!

Sama ihmetys kohtaa aina kun kirjoitellaan ja hätyytetään kotiäitejä kotoa pois lasten luota töihin ja veroja maksamaan. MIHIN? Töihin mihin? Sinne minne työttömät ei kelpaa? Vai niihin paikkoihin joihin työttömät ei halua?

Tällainen työvoimapulauutisointi ja kotiäitien töihin hätyyttely kummastuttaa työttömiä. Tätä dilemmaa pitäisi jonkun viisaan selkokielisen ihmisen vähän avata koko kansalle.

2. Fuck my Turku

Turkua ei pidetä vetovoimaisena kaupunkina. Mittausten mukaan Turku on vasta viidentenä isojen kaupunkikeskusten listassa vetovoimaisuudessa. Miksi?

Mihinkään muuhun kaupunkiin ei suhtauduta niin intohimoisesti kuin Turkuun. Vai oletko kuullut että joku pilkkaa kun kerrot olevasi Lappeenrannasta? Tai onko paljonkin jyväskyläläisvitsejä?

Tähän osaisivat varmasti ulkopaikkakuntalaiset vastata paremmin. Vastaukseksi ei kelpaa kauhia murre! Tai se että on saanut joltain turkulaiselta missiltä pakit.

3. Maahanmuuttopolitiikka

Meillä on kaksi isoa keskittymää maahanmuuttajien asuinpaikkoina. Varissuo ja Halinen. On maailmanlaajuisesti tutkittu ja tiedossa että kriisiraja maahanmuuttajien asuttamisessa samalle alueelle on noin 40 %. Turun Varissuolla ollaan liki tätä lukua. Miksi?
Miksi Turussa on annettu tapahtua tällainen rakenne näiden asumalähiöiden suhteen? Kai nämä alueet on heille asetettu ja annettu vaihtoehdoksi. Eivät kai he Etuovi.comistakaan ole lukeneet että Hintsa Knaapinkadulla on kiva kolmio, mennään sinne.

Tällaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Joidenkin mielestä tyhmiä, useimpien mielestä ihan aiheellista pohdintaa. Kysyvä ei nimittäin tieltä eksy!

P.S.

Arjen epäonnistumisia

Eilisen illan pilasi ihan perinteinen pyykkäysvirhe.

Näitä peruspyykkäysvirheitähän on viisi.

1. Pyykin värjääminen

Syy: Musta, punainen tai tummansininen vaate valkopyykin joukossa.

2. Vaatteiden kutistaminen tai huovuttaminen

Syy: Liian kuuma pesulämpötila ja laiskuus jos pesumerkinnässä on käden kuva pesuvadissa ja survot vaatteen kuitenkin koneeseen.

3. Kännykän pesu

Syy: Et tarkistanut taskuja kaikkien vaatteista ja silloin syy on auttamatta sinun joka tungit vaatteet koneeseen, sillä luuletko että joku muu tarkistaa taskuja.

4. Paperinöftää koko koneellisessa mustia vaatteita

Syy: Sama kuin edellä.

5. Kaarituki pesurummussa

Syy: Mitäs et käytä pesupussia tai pese rintsikoita käsin.

Tällä kertaa kävi kohdassa 2. kuvailtu tapahtumasarja. Pojalla oli tänään koulukuvaus ja päälle piti ehdottomasti saada uusi (ystävältäperheeltä peritty) hieno harmaa neuletakki. Siis aivan lemppari! Minä sitten illalla vielä tönäisin koneen tulille ja valvoin väkisin pesuohjelman loppuun. Pengoin unen pöpperössä sen neulemöykyn rummusta ulos niin voi taivas, 160 cm neuleesta tuli, sanotaan nyt karkeasti arvioiden tuollainen 86 cm vauvalle sopiva lämmin huovutettu pusakka. Tai mikä tuollainen neljän pesupallon korkuinen koko nyt olisi?

Hetken pelkäsin miten aamulla selitän tapahtuneen ja pelkäsin draaman sävyttämää showta. Mutta pelastuksekseni poikani on huoleton ja leppoisa kaveri, joten sain osakseni vain pienen hymähdyksen joka selkeästi sisälsi pienen virneen siitä että minullekin käy taas välillä jotain. Oikeastaan olinkin vain itselleni kypsä tästä, että pilaan näin hyviä vaatteita.

Pyykkihommista jatkaakseni, olisko Vanish antioksidant (vai mikä actimel se nyt on) sopiva tällaisiin kohteisiin?

Näin arkisia asioita tähän väliin. Ja mikäs se sateista maanantaita paremmin piristäisikään!

Minulla on mielipide!

Tämä on mielipidekirjoitus! Mielipide, mielipide, mielipide! Nyt löytyy helposti googlesta.

Mielipide on yleisesti ottaen joukko ihmisen omia ajatuksia jostakin tietystä asiasta tai aiheesta. Mielipide muodostuu ihmisen omista kokemuksista sekä kuulemista tai näkemistä aihetiedoista. (Wikipedia)

Ennen vaaleja KAIKILLA on mielipide. Niitä on aivan sairaasti enemmän kuin keskimäärin muina aikoina.

Keksikää nyt jokin ajankohtainen aihe ja kirjoittakaa hyvät ehdokkaat. Jos et taukoamatta ole jotain mieltä jostain, et taida mikään oikea ehdokas ollakaan. Aiheesta viis. Toriparkkikirjoittelu on niin laastsiison, että siihen on täysin tylsää enää puuttua. Minäkin menin laittamaan lusikkani siihen soppaan kesäkuusssa kirjoituksessani Toriparkissa tavataan.

Toisaalta kannattaa olla sitä mieltä, että mahdollisimman moni olisi samaa mieltä. Tai ainakin kirjoituksen tulisi herättää fiilis, että nyt on valveutunut kaveri kyseessä. Ja kirjoitustaitoinenkin. Oikeinkirjoitukseen kannattaakin muuten kiinnittää huomiota ainakin lehtiin päätyvissä kirjoituksissa, sillä kirjoitusvirheet ovat ärsyttäviä, oli aihe mikä hyvänsä. Liian laihat barbit tai maahanmuuttopolitiikka.

Minulla on miltei kaikesta mielipide. Haloo, kaikilla on. Minun mielestäni Bepanthen pitäisi olla muovituubissa ja Aurajuusto uudelleensuljettavassa pakkauksessa. Puuterit ja kaikki kakkumalliset meikit, pitäisi kestää loppuun asti murenematta. Jos niiden takia on yksikin karvainen elukka saanut surmansa ja niitä ei saada kehitettyä siihen malliin ettei joka helvatin laukku olisi rasvassa ja meikkitöhnässä, niin on se kumma.

Minun mielestäni myös se on kummallista, että Kelaan pitää kiikuttaa kaikki liput ja laput, todistukset ja päivitykset. Talonkirjat ja palkkatodistukset. Eihän näiden mitään salaista tietoa luulisi olevan? Ja jos ei niitä toimita, niin ne tietävät asiat kuitenkin. Testataanko tässä luotettavuutta vai muuten vaan tarjotaan etuudenhakijalle jotain hommaa?

No tässä muutamia mielipiteitä näin lauantaipäivään. Mitä mieltä sinä olet?

p.s. Minulla on mielipiteitä ihan kaikkina vuodenaikoina!

Hyvää Sinin päivää!

Jo vain oli mukava sunnuntaipäivä! Aamutuimaan ystävättäreni oli ovella ja toi mukanaan ison palan juustokakkua! Silloin ei voi väärällä jalalla aamu alkaa. Ja hyvä niin, sillä jalat olivatkin koetuksella kun minä ja Sissiryhmä, eli vaalitiimini jalkautui Turun torille Maalaismarkkinoille.

Kesän toisen kerran otin fillarin alle, ajattelin olla todellinen Arkijärki-ihminen. No takakumihan siitä Tuomiokirkolla puhkesi. Talutin lopun matkaa ja nyt ei ole selkeää suunnitelmaa miten saan sen korjaamolle, molle. Mutta mietin sitä syksymmällä... Ja sitten se jo onkin varmaan tönäisty Aurajokeen, yksi huoli vähemmän. Tiettekö sanonnan huoleton mies on hevoseton mies?

Aurinko kuitenkin paistoi, ja osaksi varmasti siitä johtuen minun lisäkseni muutkin turkulaiset olivat vallan iloisella päällä. Lukuun ottamatta yhtä markkinakauppiasta joka oli käydä kimppuun kun parveilimme hänen kojunsa liepeillä. Tarkalleen ottaen en tiedä mistä se valtava viha kumpusi, mutta hän ei tainnut olla turkulainenkaan. Häntä harmitti siis se, ettei voi äänestää minua! Ymmärtäähän sen.

Paikalle haettiin oikein torivalvoja/järjestysmieskin tilanneta selvittämään, samaan aikaan kun viiksi-isäntä nimitteli minua kreikkalaiseksi. Ei tarkoittanut ulkonäköä. Mutta järkkä oli vallan tilanteen tasalla ja kertoi kansalaisten oikeudesta kuljeskella torilla. Annoin hänelle rintanapin! Vaikutti näet Arkijärki-ihmiseltä.

Kotiin lähdin ison rasvaisen neulamuikku-ropposen kanssa.

Nyt vain kiitän kaikkia kivasta ulkoilupäivästä. Ja toivotan mukavaa nimipäivän iltaa itselleni!

Sini on vastuullinen valinta :)